Eilen tuunailin hiukan mekkoa,jossa oli levenevä helma..enkä tykkää liehuvista helmoista,ja pituuskin oli väärä. Onneksi on ompelukone.Ompelin reunaan "kujan" jonne pujotin mustaa ohutta kuminauhaa,ja tadaa!!!Nyt mekko on täydellinen,ainakin tykkään itse siitä enemmän tuollaisena. Muutenkin mekko on kaunis,päälliosa on kuultavaa ohutta kangasta,ja rinnuksessa on ruusu...ja kapeat olkaimet.
Ompelutaitoja on juuri tuon verran,mutta mietin just että kovalla treenamisella voisin onnistuakin luomaan tuollaisen luomuksen,jos saisin käsiini kaavat.;) Ollaan kyllä suunniteltu ystävän kans pitävämme ompeluseuroja,ostetaan halpaa kangasta (vahingot pienempiä)ja ommellaan maailman tyylikkäimpiä asuja ;) hehe...saa nähdä mitähän siitäkin tulis,itkua ja pilalle menneitä kankaita??? No pitää ainakin kokeilla. Sitäpaitsi itse harvoin löydän hametta/mekkoja jota en itse käsittelisi oston jälkeen. Muuntelen pituutta,leveyttä ja mallia tarpeen mukaan...on siis aika turhaa,kun ajattelee mikä hinta valmiille mekolle tulee kun joutuu itse vielä parantelee ..
Harkoitus tekee mestarin!Muistan ala-asteella kun käsityön ope huomasi saman "vian"mussa,etten ollutkaan mikään kätevä käsistäni,oikeestaan olin aika surkea...myönnetään! Kerrankin housujen lahkeita oli tarkoitus leventää kangas paloilla,mutta minä tumpelo ompelin kokonaan lahkeet yhteen..voi sitä riemun määrää kun tarkistettiin tuloksia :D Traumaa myös aiheutti kun opettaja määräsi julkilausumaan 2 tunnin ajan:yksi oikein,2 nurin,ja seisoin koukut käsissäni luokassa ja toistin samaa mantraa ;) hahahah,kauheita muistoja. Mutta silti uskallan vielä yrittää,koska sisällä itää toivon siemen että joku päivä osaisin ommella :) Nyt on ilm.bilevaatetus valmiina,ellei viimetingassa iske pakokauhu :) Nyt kahvia koneeseen että jaksaa ,luvassa pojan neuvolaa,tukussa käyntiä jne..moi moi!!!
